Human, All-Too-Human: A Book for Free Spirits, Part 1 Complete Works, Volume Six

By Friedrich Nietzsche

Page 196

any more than a man who, according
to Buddha's rule, hides his good qualities from people and only shows
his bad ones.


608.

CONFUSION OF CAUSE AND EFFECT.--Unconsciously we seek the principles
and opinions which are suited to our temperament, so that at last it
seems as if these principles and opinions had formed our character
and given it support and stability, whereas exactly the contrary has
taken place. Our thoughts and judgments are, apparently, to be taken
subsequently as the causes of our nature, but as a matter of fact _our_
nature is the cause of our so thinking and judging. And what induces
us to play this almost unconscious comedy? Inertness and convenience,
and to a large extent also the vain desire to be regarded as thoroughly
consistent and homogeneous in nature and thought; for this wins
respect and gives confidence and power.


609.

AGE IN RELATION TO TRUTH.--Young people love what is interesting and
exceptional, indifferent whether it is truth or falsehood. Riper minds
love what is interesting and extraordinary when it is truth. Matured
minds, finally, love truth even in those in whom it appears plain and
simple and is found tiresome by ordinary people, because they have
observed that truth is in the habit of giving utterance to its highest
intellectual verities with all the appearance of simplicity.


610.

MEN AS BAD POETS.--Just as bad poets seek a thought to fit the rhyme
in the second half of the verse, so men in the second half of life,
having become more scrupulous, are in the habit of seeking pursuits,
positions, and conditions which suit those of their earlier life, so
that outwardly all sounds well, but their life is no longer ruled and
continuously determined anew by a powerful thought: in place thereof
there is merely the intention of finding a rhyme.


611.

ENNUI AND PLAY.--Necessity compels us to work, with the product of
which the necessity is appeased; the ever new awakening of necessity,
however, accustoms us to work. But in the intervals in which necessity
is appeased and asleep, as it were, we are attacked by ennui. What is
this? In a word it is the habituation to work, which now makes itself
felt as a new and additional necessity; it will be all the stronger the
more a person has been accustomed to work, perhaps, even, the more a
person has suffered from necessities. In order to escape ennui, a man
either works beyond the extent of his former necessities, or he invents
play, that is to say, work that is only intended to appease the general
necessity for work. He who has become

Last Page Next Page

Text Comparison with Antikristus Arvostelukoe kristinopista

Page 0
_Friedrich Nietzsche_.
Page 1
Sanani on -- tahtoisin vielä kerran alleviivata sen -- _moraalin myrkystä vapaa_: ja siihen määrin, että voimakkaimmin tunnen tämän turmeltuneen tilan juuri siinä, missä tähän saakka itsetietoisimmin on tavoitettu "hyvettä", "jumalallisuutta".
Page 2
Tämä on ensimäinen näkökanta; mutta on olemassa vielä tärkeämpiä.
Page 6
.
Page 7
.
Page 9
Tyytymättömyys itseensä, itsestään kärsiminen ei ole täällä kuten buddalaisten keskuudessa suunnatonta ärtyisyyttä ja kykyä tuntea tuskaa, vaan pikemmin valtavaa halua tuottaa tuskaa, antaa tilaisuus sisällisen jännityksen puhkeamiselle vihollismielisissä teoissa ja esityksissä.
Page 12
Psykoloogiselta kannalta käyvät "synnit" jokaisessa papillisesti järjestetyssä yhteiskunnassa välttämättömiksi: ne ovat itse vallan voimassapidon välikappaleita, pappi elää.
Page 14
.
Page 16
Intialaisten joukossa hän olisi käyttänyt Sankhyam-käsitteitä, kiinalaisten keskuudessa Laotsen -- tuntematta niissä mitään eroavaisuutta.
Page 18
On oltu äärettömän kaukana meidän rakastavasta ja varovaisesta puolueettomuudestamme, tästä hengen kurista, jonka kautta niin vieraiden, niin arkojen asioiden arvaaminen käy mahdolliseksi: on alati, häpeämättömällä itsekkäisyydellä, tahdottu niistä vain _omaa_ etua, evankeliumin vastakohdasta on rakennettu _kirkko_.
Page 20
.
Page 23
.
Page 24
.
Page 25
.
Page 27
Ihmisen ei tule luoda katsettaan ulos, hänen tulee.
Page 30
.
Page 31
Vapaus kaikenlaisesta vakuutuksesta _kuuluu_ väkevyyteen, _taitoon_ katsoa vapaasti.
Page 33
me elämme ja kuolemme sen hyväksi, -- kunnioitusta kaikkea kohtaan, jolla on vakuutuksia! -- Sellaisia sanoja olen kuullut juutalaisvihollistenkin suusta.
Page 35
Nuo arvoltaan _toiset_ ovat henkisimpien käskyn toimeenpanijoita, lähimpinä heihin kuuluvia, niitä, joiden osaksi on tullut kaikki _karkeampi_ työ hallitsemisessa, -- heidän seurueensa, heidän oikea kätensä, heidän parhaat oppilaansa.
Page 39
.