Ainsi Parlait Zarathoustra

By Friedrich Nietzsche

Page 230

la place dans la hiérarchie.


37.


Le conflit du dominateur _c'est l'amour du plus lointain dans son amour
pour le prochain_.
Être _créateur_ et être _bon_, ce ne sont pas là des antinomies, mais
c'est _une seule et même chose_, mais avec des perspectives _lointaines
ou prochaines_.


38.


Le sentiment de la puissance. Rivalité de tous les "moi" pour trouver
l'idée qui demeure au-dessus des l'humanité, comme son étoile. Le
_moi_ est un _primum mobile_.


39.


_Lutte_ pour l'utilisation de la _puissance_ qui est représentée dans
l'humanité! Zarathoustra appelle à cette lutte.


40.


Mener à bien notre idéal: - lutter pour la puissance à la façon dont
cette lutte découle de l'idéal.


41.


La doctrine du Retour est le _point solsticial de l'histoire_.


42.


Soudain s'ouvre le domaine épouvantable de la vérité. Il y a une
sauvegarde inconsciente, une précaution, une dissimulation, une
garantie contre la Connaissance la plus difficile: c'est ainsi que j'ai
vécu jusqu'à présent. Je me suis caché quelque chose. Mais l'effort
continuel pour enlever des pierres a donné la toute-puissance à mon
instinct. Maintenant j'enlève la dernière pierre. La terrible vérité
_se dresse devant moi_.

Conjuration de la vérité du fond de la tombe: - nous avons créé la
vérité, nous l'avons éveillée: suprême manifestation du courage et du
sentiment de la puissance. Dédain de tout le pessimisme, tel qu'il a
existé jusqu'à présent!

Nous luttons avec la vérité, - nous découvrons que le seul moyen de la
supporter, c'est précisément de créer un être _qui la supporte_; à
moins que nous ne préférions de nouveau nous éblouir volontairement et
nous rendre aveugle devant elle. Mais, cela, nous ne le pouvons plus!

Nous avons créé la pensée la plus difficile - _créons maintenant
l'être_ qui la trouve légère et qu'elle rende bienheureux!

Pour pouvoir créer il faut que nous nous donnions à nous-mêmes une plus
grande liberté, une liberté plus grande que celle qui fut jamais
accordée; en vue de cela, délivrance de la morale et allègrement par
des fêtes. (Pressentiments de l'avenir! Célébrer l'avenir et non pas
le passé! Ecrire poétiquement le mythe de l'avenir! Vivre dans
l'espérance!) Moments bienheureux! Et ensuite, laisser de nouveau
tomber le rideau et _diriger les pensées vers des buts prochains et
déterminés!


43.


L'humanité doit situer son but au delà d'elle-même, non pas dans un
monde-Erreur, mais dans la propre continuation d'elle-même.


44.


Le milieu, c'est chaque fois que naît la _volonté de l'avenir_: alors
_le grand événement est à prévoir_!


45.


Notre nature, c'est de créer un être plus haut que nous sommes
nous-mêmes. _Créer au-dessus de nous!_ C'est là l'instinct de
l'action et

Last Page Next Page

Text Comparison with Näin puhui Zarathustra Kirja kaikille eikä kenellekään

Page 13
Veljeni, jos sinulla on hyve, ja se on sinun hyveesi, niin ei se ole sinulla yhteisenä kenenkään kanssa.
Page 16
Nyt minä olen kevyt, nyt minä lennän, nyt näen itseni allani, nyt tanssii jumala minun kauttani.
Page 19
Sota ja rohkeus ovat saaneet aikaan suurempia asioita kuin lähimmäisrakkaus.
Page 21
Hitaita ovat kaikkien syvien kaivojen elämykset: kauan täytyy heidän odottaa ennenkuin tietävät, mitä heidän syvyyteensä putosi.
Page 29
Vaan näyttäkää, että hän on tehnyt teille jotakin hyvää.
Page 44
Että he puhuvat elämälle mieliksi, vaikkakin istuvat luolassaan, nuo myrkkyhämähäkit, ja kääntyvät pois elämästä: se johtuu siitä, että he tahtovat tehdä sillä pahaa.
Page 47
Myrskyn lailla auringot ratojaan lentävät: se on niiden vaellusta.
Page 55
"Ja tämä olkoon minulle _tahratonta_ tietoa kaikista kappaleista, että minä en kappaleilta mitään tahdo, paitsi että saan olla niiden edessä kuin satasilmäinen kuvastin.
Page 60
"Sillä se tahtoo ehdottomasti olla tärkein eläin maan päällä, tuo valtio; ja niin siitä uskotaankin.
Page 77
Pienentävästä hyveestä.
Page 83
Kuitenkin, sillä on aikansa ja oma kohtalonsa.
Page 84
Mutta muut ovat _pelkureja.
Page 89
Vielä enemmän se halveksii pian-mukautuvaa, tuota koiramaista, joka heti makaa seljällään, tuo nöyrä; ja viisauttakin on olemassa, joka on nöyrää ja koiramaista ja hurskasta ja pian-mukautuvaa.
Page 91
Alati sanoa J-A-A -- sen oppi yksin aasi, ja ken sen henkeä on! -- Syvä keltainen ja kuuma punainen: niin tahtoo minun lajini, -- se sekoittaa verta kaikkiin väreihin.
Page 107
"Sa armaasti irvistät mulle nyt hammasten valkean sarjan, mua sinkoo päin pahat silmäsi alta kutrisen harjan! "Yli kantojen, kivien tanssi käy jo; minä metsämies, -- sinä tahdotko koirani olla -- vai kaurisko? "Nyt rinnallein! Ja nopsasti, sa laukkaaja ilkeäsisu! Nyt ylös ja yli! -- Voi! Minut itseni kaatoi juoksussa risu! "Oi katso, ylväs, ma tässä makaan ja anon armoa! Sun kanssasi kulkisin kernaasti -- ihanampia polkuja! "-- polkuja lemmen.
Page 112
vaikka sinun tukkasi tahtoo näyttää valkealta ja pellavan kaltaiselta? Katsohan vaan, sinä olet takertunut pikeesi!" -- "Mitä te sanotte, eläimeni, virkkoi Zarathustra ja nauroi, totisesti, minä herjasin, kun puhuin piestä.
Page 113
Tietäjä, joka oli havainnut, mitä Zarathustran sielussa tapahtui, pyyhki kädellään kasvojansa, ikäänkuin olisi tahtonut pyyhkiä pois sen; samoin teki Zarathustrakin.
Page 126
"Sinä et _kestänyt_ sitä, joka näki sinut, -- joka näki sinut alati ja läpikotaisin, sinä rumin ihminen! Sinä kostit tälle todistajalle!" Näin puhui Zarathustra ja tahtoi poistua, mutta tuo sanomaton tarttui hänen vaatteensa helmaan ja alkoi uudelleen korista ja tapailla sanoja.
Page 131
" Näin puhui Zarathustra sydämelleen ja juoksi sieltä pois.
Page 151
J-A-A kummallisesti näiden korkeampien ihmisten riemumeluun.